Miten suunnitella verkko-oppimista, jossa oppiminen on tärkeämpää kuin läpipääsy
Olen kehittänyt työssäni verkkomateriaalia oppimisen tueksi – tai voisi sanoa: digitaalista oppimateriaalia. Ajatus tähän syntyi, kun huomasin osalla opiskelijoista olevan runsaasti poissaoloja tai erilaisia oppimis- ja keskittymisvaikeuksia.
Luentomuotoinen opetus ei aina tartu nuoreen oppijaan. Eikä oikeastaan keneenkään.
Oppiminen vaatii aina aktiivista toimintaa – pelkkä kuuntelu ei riitä, etenkin jos esimerkiksi fysiikan tai matematiikan oppiminen ei ole aiemmin ollut mielekästä. Oppimiselle on aina luotava pohja.
Verkkomateriaalin tarkoitus on tarjota mahdollisuus kerrata ja syventää tunnilla käsiteltyjä asioita sekä harjoitella omaan tahtiin.
Tavoitteena on, että materiaali antaisi opiskelijalle automaattisesti palautetta, jotta sitä voisi tehdä itsenäisesti. Tämä kuitenkin asettaa useita reunaehtoja, joita on syytä tarkastella.
Automaattinen tarkistus antaa suorittamiselle mahdollisuuden
Teini-ikäinen on vielä lapsi – aivot ovat kehitysvaiheessa ja elämä myllerryksessä. Silti koulussa odotetaan itseohjautuvuutta, joka ei useimmilla nuorilla vielä ole täysin kehittynyt.
Ammatillisessa koulutuksessa on helpompi osoittaa, mihin opittavaa asiaa tarvitaan käytännössä. Silti kaikki opiskelijat eivät tätä sisäistä.
Siksi tarvitaan pedagogisia pysähdyksiä – hetkiä, jotka katkaisevat suorittamisen ja auttavat opiskelijaa sisäistämään oppimansa.
Miten suorittamisen sudenkuopat näkyvät digitaalisessa oppimisessa
- Aloitetaan suoraan tehtävistä ilman taustoitusta
- Tehtävät “vedetään läpi” mahdollisimman nopeasti
- Vastaus etsitään suoraan materiaalista tai Googlen kautta, vaikka ei ymmärretä, mitä kysytään
- Monivalinnat klikataan läpi yrityksen ja erehdyksen kautta
- Motivaationa on pisteiden tai suoritusten keruu, ei ymmärrys
Kuinka tehdä parempaa digitaalista oppimateriaalia
Jos halutaan, että oppiminen, ei pelkkä läpipääsy, on tavoitteena, on huomioitava muutamia perusasioita.
Vanha sanonta pätee edelleen: “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”
1. Pohdinta ja reflektointi
Pelkkä monivalintojen ruksittelu ei riitä. Materiaalin tulee saada nuori miettimään miksi asiat ovat niin kuin ovat.
➡ Käytä avoimia kysymyksiä, omaan elämään liittyviä esimerkkejä ja lyhyitä pohdintatehtäviä.
2. Oppiminen vaiheittain
Älä anna mahdollisuutta klikata kaikkea kerralla läpi.
➡ Rakenna eteneminen niin, että seuraava osio aukeaa vasta, kun edellinen on tehty kunnolla. Moodle mahdollistaa tämän helposti.
3. Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus
Keskustelut, ryhmätehtävät ja vertaispalautteet hidastavat suorittamista ja lisäävät ymmärrystä.
➡ Oppiminen tapahtuu harvoin yksin – luokan yhteinen wiki tai keskustelualue tukee tätä hyvin.
4. Palaute ja ohjaus
“Oikein/väärin” ei riitä. Palautteen tulee ohjata, perustella ja kannustaa.
➡ Automaattinen palaute on hyödyllinen, mutta ei korvaa opettajan henkilökohtaista ohjausta.
5. Tarinat ja käytännön esimerkit
Kun aiheet linkitetään opiskelijan omaan elämään, oppiminen syvenee.
➡ Esimerkiksi videoluennot ja autenttiset työelämän tilanteet konkretisoivat teoriaa ja tekevät siitä merkityksellistä.
Tekniset ratkaisut ja opettajan rooli
Osa edellä mainituista ratkaisuista voidaan toteuttaa teknisesti helposti. Osa taas kumoaa automaattitarkisteisuuden idean.
Digitaalisuuden sudenkuoppa syntyy silloin, kun oppimisen tukemisen sijaan työkalut vain lisäävät opettajan kuormitusta.
Moodleen voi lisätä esimerkiksi keskustelualueita tai luokan yhteisen wikin.
Palautteen antoa voi osin automatisoida, mutta henkilökohtainen ohjaus on korvaamatonta.
Ehdollinen tehtävien aukeaminen onnistuu helposti – Moodle tarjoaa siihen hyvät työkalut.
Teknisesti voi saada aikaan hyviäkin ratkaisuja, ja niiden tulokset aion raportoida myöhemmin tässä blogissa.
Blended learning – sulautettu oppiminen
Verkko-oppiminen ei tarkoita, että kaikki tehdään yksin ruudun ääressä.
Sulautettu oppiminen (blended learning) yhdistää digitaalisen materiaalin ja perinteisen luokkaopetuksen.
Tämä mahdollistaa pysähtymisen, reflektoinnin ja henkilökohtaisen palautteen antamisen.
Luokassa voidaan yhdessä käsitellä verkkomateriaalin tehtäviä ja reflektoida opittua – näin oppiminen muuttuu yhteiseksi prosessiksi.
Oppiminen on matka, ei pikajuoksu
Digitaalisen oppimateriaalin suurimmat kompastuskivet ovat kiire ja suorittaminen.
Jos halutaan muutakin kuin “pisteiden keruuta”, ratkaisevaa on:
- huolellinen suunnittelu
- pohdintaa vaativat tehtävät
- ja yhdessä tekeminen
Kuten sanonta kuuluu: “Ei oppi ojaan kaada.”
Kun oppiminen asetetaan tavoitteeksi, ei vain läpimenoksi, saadaan digitaalisista materiaaleista huomattavasti enemmän irti – niin opiskelijan kuin opettajankin näkökulmasta.